Molemmat meistä myöntävät helposti, että kun tunnemme olomme yksinäiseksi, asiat voivat tuntua hieman sekavilta. Aristoteles osui oikeaan sanoessaan kuuluisasti: ”Ihminen on luonnostaan sosiaalinen eläin”. On yksinkertainen tosiasia, että me ihmiset tarvitsemme muita ihmisiä.

Vaikka yksinäisyys liian pitkään voi olla epämiellyttävä kokemus useimmille meistä (introvertit mukaan lukien!), ihmisille, joilla on monofobia, ahdistukseen liittyvä fobia, jonka keskiössä on yksinäisyyden tai yksinäisyyden pelko, yksinäisyys on periaatteessa sietämätöntä.

Ajatukset kuten ”Ystäväni unohtavat minut, jos en ole jatkuvasti heidän seurassaan” ja ”Entä jos saan yksin ollessani sydänkohtauksen, eikä kukaan ole auttamassa minua?” voivat vaivata ihmisiä, joilla on monofobia siinä määrin, että he välttävät yksinoloa – koskaan. Jos tämä kuulostaa tutulta, et ole yksin. On luonnollista, että kaipaamme läheisyyttä ja aikaa toisten kanssa (me kaikki kaipaamme!), mutta tarvitsemme myös aikaa itsellemme itsetutkiskeluun ja latautumiseen. Jos pelko estää sinua olemasta koskaan yksin, toivomme, että alla olevat tiedot tarjoavat sinulle tukea ja helpotusta, jota tarvitset tämän voimakkaan pelon voittamiseen.

Mitä on monofobia?

Monofobia, jota joskus kutsutaan myös autofobiaksi, on äärimmäinen pelko olla yksin.

”Monofobia on fobia, jossa ihmiset kokevat ahdistusta, joka liittyy yksin olemiseen tai yksinäisyyden tunteeseen”, kertoi psykologian tohtori Jameeka Moore, joka on erikoistunut pakko-oireiseen häiriöön (OCD) ja muihin ahdistukseen liittyviin häiriöihin.

Monofobiasta kärsivät ihmiset voivat pelätä yksinoloa monista syistä. Yksi henkilö saattaa olla huolissaan siitä, että hänelle tapahtuu hätätilanne (kuten murtovarkaat murtautuvat sisään tai hän saa sydänkohtauksen), eikä kukaan ole lähellä auttamassa. Toinen saattaa pitää yksinoloa ”vahvistuksena” pelolleen siitä, että ihmiset hänen elämässään eivät halua häntä. Riippumatta siitä, miten pelko ilmenee, ihmiset, joilla on monofobia, tyypillisesti yhdistävät toisten kanssa olemisen emotionaaliseen ja/tai fyysiseen turvallisuuteen.

Monofobian oireet

Jokainen, jolla on monofobia, voi kokea voimakasta ahdistusta, kun hän joutuu olemaan yksin – vaikka hän olisikin paikassa, joka tavallisesti tuntuu miellyttävältä, kuten kotona tai työpaikalla. Äärimmäisissä tapauksissa jotkut ihmiset eivät ehkä pysty käyttämään vessaa ilman, että huoneessa on toinen henkilö heidän kanssaan.

Yksin ollessaan (tai välttäessään yksin olemista) he saattavat sortua ”katastrofointiin”, irrationaaliseen ajattelumalliin, joka saa meidät uskomaan, että pahin on väistämättä odotettavissa, vaikka todennäköisyys olisi melko pieni. Esimerkiksi joku, jolla on monofobia, saattaa asua vähärikollisella alueella, mutta tuntee silti ahdistusta ja yliarvioi ryöstön todennäköisyyden, mikä johtaa siihen, että hän ei koskaan ole yksin valmistautuakseen tähän ”mahdolliseen” lopputulokseen.

Lisensoidun kliinisen psykologin, tohtori Philip Piercen mukaan ihmiset, joilla on monofobia, voivat kokea laukaistessaan tavallisia fyysisiä ahdistuneisuusoireita, kuten huimausta, vapinaa ja nopeaa sydämen sykettä. Joitakin muita oireita voivat olla mm:

• Ylimääräinen huoli yksinolosta
• Hengitysvaikeudet tai hyperventilaatio
• Suolivaivat
• Ylimääräinen hikoilu
• Ylihikoilu
• Pyörtyneisyyden tunne

Välttääksesi tällaiset epämiellyttävät oireet, ihmiset, joilla on monofobia, saattavat harjoittaa ”turvakäyttäytymistä”, toimia, joilla pyritään selviytymään ahdistuksesta ja vähentämään sitä. Yksi klassinen turvakäyttäytyminen on välttely.

”Kun oireet aktivoituvat, ihmiset kokevat voimakasta tarvetta välttää yksinoloa tai paeta tilanteita, joissa he ovat yksin”, tohtori Moore selitti.

Muihin turvakäyttäytymisiin voi kuulua esimerkiksi se, että he asuvat aina kämppäkavereiden kanssa, matkustavat pareittain tai ryhmässä tai soittavat jatkuvasti puhelimessa tai soittavat videopuheluita ollessaan yksin kotona. Kliininen postdoctoral fellow, Samantha Myhre, Ph.D., totesi, että joillakin ihmisillä voi olla taipumusta vakuuttelun etsimiseen (esimerkiksi jatkuva kysyminen läheisiltä, milloin he palaavat) tai riippuvuuteen lääkkeistä tai aineista selviytyäkseen yksinolon pelosta.

Mikä aiheuttaa monofobiaa?

Joidenkin ihmisten kohdalla monofobia voi juontaa juurensa menneeseen traumaattiseen kokemukseen, yleensä lapsuudesta.

”Jotkut ihmiset, jotka kärsivät monofobiasta, ovat saattaneet kokea menneisyydessä traumaattisen tapahtuman ollessaan yksin, ja sen seurauksena heille on kehittynyt uskomus siitä, että heidän on oltava jonkun kanssa ollakseen turvassa”, tohtori Myhre kertoi The Mightylle. ”Toisilla taas on saattanut olla eropelkoa lapsena.”

Toisissa tapauksissa monofobian ”syy” on tuntematon. Jos sinulla on monofobiaa, mutta sinulla ei ole ”syytä”, älä pelkää! Fobian perimmäisen syyn löytäminen ei ole välttämätöntä onnistuneen hoidon kannalta.

Jos huomaat, ettet pysty olemaan yksin, et ole yksin. Monofobia tai ei, on tärkeää saada tarvitsemaasi apua. Ota yhteyttä luotettuun mielenterveysalan ammattilaiseen ja läheiseen saadaksesi tukea. Jos haluat olla verkossa yhteydessä ihmisiin, jotka välittävät, rohkaisemme sinua lähettämään ajatuksen tai kysymyksen The Mighty -palvelussa hashtagilla #CheckInWithMe.

Monofobian hoito

Jos on yksi asia, joka sinun on tiedettävä monofobian hoidosta, se on se, että fobioiden hoito yleensä on usein hyvin onnistunutta. Potilaat, jotka osallistuvat altistumisen ja vasteen ehkäisyyn (ERP, exposure and response prevention) – joka on fobioiden kultainen hoitomuoto – näkevät usein voiton peloista, jotka pidättelivät heitä niin pitkään.

Jos et ole koskaan kuullut ERP:stä, se on eräänlainen terapia, jossa altistut hitaasti pelkosi vaikutuksille ja vastustat tapoja, joilla olet tyypillisesti reagoinut siihen aiemmin. Kuulostaako vaikealta? Se voi olla sitä! Pelkojesi kohtaaminen suoraan on haastavaa, mutta se voi auttaa sinua elämään vapaampaa elämää.

ERP-terapiassa asiantuntija johdattaa sinut vähitellen läpi sarjan ”altistuksia”, joiden tarkoituksena on totuttaa sinut pelkoihisi ajan mittaan niin, että pystyt sietämään sitä välttelemättä sitä tai käyttämättä turvakäyttäytymistä selviytyäksesi siitä. Jos ihmettelet, miksi ERP ei kannusta välttelyyn ja turvakäyttäytymiseen, se johtuu siitä, että ne voivat itse asiassa vahingoittaa sinua pitkällä aikavälillä vahvistamalla vastenmielisyyttäsi yksinoloa kohtaan.

Esimerkkejä altistuksista jollekin, jolla on yksinäisyysfobia, voisivat olla esimerkiksi musiikin kuuntelu tai television päällä pitäminen, kun olet yksin, ja vähitellen eteneminen siihen asti, että istut yksin huoneessa täydellisessä hiljaisuudessa.

”Altistusterapia voi olla uskomattoman voimaannuttavaa, kun näytät itsellesi (ja aivoillesi), kuinka vahva todella olet”, Myhre selitti.

Monofobian kanssa eläminen ei tarkoita, että olet tuomittu kamppailemaan ikuisesti. Ahdistuksen ei tarvitse aina olla kuskin paikalla. Kaikille, jotka ovat epävarmoja hoitoon hakeutumisesta, Myhrellä on muutama rohkaisun sana:

Ajoittain ahdistuneisuutemme voi vakuuttaa meidät siitä, että pahin mahdollinen lopputulos on todennäköinen ja että jos niin kävisi, emme pystyisi selviytymään siitä. No, ahdistus voi olla valehtelija! Jatkuva uskominen tähän ajattelun loukkuun estää sinua saamasta mahdollisuutta todistaa ahdistuksesi olevan väärässä. Jos kamppailet monofobian kanssa, kannustan sinua miettimään, viekö ahdistuksesi vaatimusten seuraaminen sinut sinne, missä haluat olla. Jos näin ei tapahdu, harkitse hoitoon hakeutumista pätevän mielenterveysalan ammattilaisen kanssa. Altistushoito voi tuntua pelottavalta, mutta elämäsi ja tulevaisuutesi ovat kuitenkin ”riskin” arvoisia. Fobiat ovat hyvin hoidettavissa, ja ansaitset enemmän kuin mitä fobiasi antaa sinulle!

Jos haluat lisätietoa ERP:stä ja fobioista, tutustu seuraaviin yhteisömme tarinoihin:

• Kuinka altistumisen vaste-ehkäisyterapia on muuttanut perheeni elämän
• Miksi fobiaani ei oteta yhtä vakavasti kuin muita?
• Kun sinulla on fobia siitä, että muut kuulevat äänesi